Kiri

https://mementomori.social/@rantanurmikka

Piirtämistä harrastava introvertti. Työvälineenä enimmäkseen lyijykynä; värittäessä piirtopöytä ja Krita.

Kiinnostuksen kohteita mm. luonnon monimuotoisuus, eri kielet, manga.

Another account where I post in English: [@netsurikigaku2](https://mastodon.art/@netsurikigaku2 )

Languages I'm somewhat confident in: suomi, English, 日本語
Languages I can read books in (rusty): svenska
Currently studying (out of curiosity): ʻōlelo Hawaiʻi
Website: https://ghostcatchapter.com/

Public Key

npub1alug2yhv7vvllzqhva7gv6u7a574n56ztd7mmfdjhhq2c2c00u4qrl03p4

NIP-05 Address

[email protected]

Profile Code

nprofile1qqswl7y9ztk0xx0l3qtkwlyxdw0w602e6dp9klda5ketms9v9v8h72sppamhxue69uhkummnw3ezumt0d5q3gamnwvaz7tmjv4kxz7fwv3sk6atn9e5k7na7klw

Publishing to

nostr.mom

relay.damus.io

nos.lol

Author Public Key

npub1alug2yhv7vvllzqhva7gv6u7a574n56ztd7mmfdjhhq2c2c00u4qrl03p4

Show more details

Last Notes

2026-08-05 16:24:26 GMT

Olen tänäänkin lukenut sukupuutoista. Törmäsin yhdessä artikkelissa seuraavaan kohtaan, josta pidän sen verran paljon etten voi olla jakamatta:
"What's lost when an animal goes extinct?
One way to think of a species, be it of ape or of ant, is as an answer to a puzzle: how to live on planet Earth. A species’ genome is a sort of manual; when the species perishes, that manual is lost. We are, in this sense, plundering a library—the library of life. Instead of the Anthropocene, Wilson has dubbed the era we are entering the Eremozoic—the age of loneliness."
Lähde: https://www.nationalgeographic.com/animals/article/vanishing-what-we-lose-when-an-animal-goes-extinct-feature/
Lajien genomit ovat varsin kirjaimellisesti manuaaleja. Ekolokerokohtaisia oppaita. Lainauksessa puhutaan vain eläimistä (koska kyseisen artikkelin aiheena on nimenomaan eläinlajien uhanalaisuus), mutta sama pätee toki kaikkiin muihinkin eliölajeihin kuten kasveihin. Se tekee ekosysteemeistä luonnon omia kirjastoja.
Ja "yksinäisyyden aikakausi" on mielestäni runollisempi ja kuvaavampi kuin "antroposeeni". Nimessä korostuu se, mitä ihmiset ovat aikaansaaneet - sen sijaan että vain julistettaisiin aikakausi omaksemme.

2026-07-07 16:12:41 GMT

- reply

En viitannut niinkään valmiiden mallien energiankulutukseen ja niiden pyörittämiseen vaadittavaan laitteistoon kuin siihen, että perustamallien koulutus vaatii valtavan määrän ihmistyötunteja ja vaikka sen onnistuisikin toteuttamaan vapaaehtoisvoimin (siinä missä kaupalliset yrityksen teetättävät sen halpatyövoimalla ja vangeilla) vaatii se ihan eri kertaluokan resursseja kuin esimerkiksi ohjelmakoodin kirjoittaminen. Mielestäni mallien tekotapa on paitsi eettisyyden myös avoimuuden kannalta oleellista. Toki tämä riippuu jossain määrin avoimuuden määritelmästä. Avoimessa mallissa myös käytettyjen datasettien tulisi olla avoimia, ja niiden keräystavat tuppaavat olemaan ongelmallisia. Koulutusdataa ei mihinkään perustamalliin - edes painoiltaan avoimiin - ole tietääkseni kerätty yksinomaan opt-in-periaatteella vapaaehtoisuuteen perustuen. (Ainakin aiemmin tilanne oli tämä. Korjaa toki jos tilanne on tämän suhteen muuttunut.)
En ole automaatiota vastaan. Kuten blogissanikin totesin, perinteinen deterministinen automaatio on yleensä ottaen positiivinen asia, koska se lisää prosessien luotettavuutta, vähentää virheitä ja sen ansiosta ihmiset voivat välttää monotonisia ja vaarallisia tehtäviä. GenAI:lta perinteisen automaation edut kuitenkin puuttuvat, koska se toimii stokastisesti. Se lisää prosessien epäluotettavuutta ja virheitä. Samasta syystä esimerkiksi säännöllisten lausekkeiden käyttö on täysin eri asia kuin mitä genAI tekee. Säännöllisiä lausekkeita pystyy pienin resurssein tekemään ja lukemaan yksittäinenkin ihminen. Niistä näkee mitä ne tekevät, ja ne tekevät sen deterministisesti.
Siitä olen samaa mieltä, että genAI:ta markkinoidaan paljolti tarkoituksiin, joihin sitä ei tarvitsisi.

2026-07-07 14:58:56 GMT

- reply

Kiitos kommentista!
> Harmillisen usein generatiivisesta tekoälystä puhuttaessa puhutaan pelkästään kaupallisten yritysten (OpenAI, Anthropic) tuotteista ja unohdetaan avoin lähdekoodi.
Tässä on varmaan osittain taustalla se, ettei generatiivinen tekoäly resurssivaatimuksistaan johtuen voi olla samalla tavoin avointa kuin perinteinen avoin lähdekoodi. Pienempien kielimallien (joita en ainakaan itse lue genAI:ksi) kohdalla avoimet, ei-kaupalliset mallit ovat kyllä mahdollisia, mutta isojen generatiivisten perustamallien teko käytännössä vaatii niin suuria datamääriä ja työvoimaa, ettei se ole mahdollista kuin tahoille, joilla on huomattavat määrät rahaa käytössään.
> Itseäni lähinnä nyppii kun pää on koko ajan pölkyllä aina kun tykkään jostain tuotteesta tai ohjelmoin itse, ja näkyy avoimesti että AI ollut mukana.
Joidenkin ihmisten käytös on tosiaan sillä tavoin hyökkäävää, että se käytännössä tukahduttaa keskustelun ja korostaa vastakkainasettelua. Itse olen vahvasti generatiivista tekoälyä vastaan, mutta näen sen asiaksi, josta voin keskustella ja olla eri mieltä muiden kanssa polttamatta siltoja. (Vertailukohtana erot perustavanlaatuisissa arvoissa eivät olisi sellaisia asioita.) Keskustelu on kuitenkin lähtökohtaisesti rakentavampaa.
> Koen kuitenkin, että AI on kuten sähkö tai Internet, se on niin valtava kattotermi, että ei voi sanoa sen olevan puhtaasti pahaa ja vastustettavaa tai hyvä ja puolustettava asia.
Se onkin hyvin laaja kattotermi, vaikken silti itse ihan rinnastaisikaan sitä sähköön tai Internettiin. Monissa keskusteluissa ongelmana onkin nimenomaan, että tätä samaa termiä käytetään viittaamaan ihan eri asioihin. Etenkin journalisteilta toivoisin tarkempia määrittelyjä. Itse suhtaudun ns. perinteisempiin tekoälyihin neutraalisti. Niistä on konkreettista hyötyä ja suhteellisen vähän haittaa - toki käyttökohteesta riippuen.

2026-06-28 14:07:24 GMT

Minulla ei ole nettisivuillani minkäänlaista kävijäseurantaa, enkä aio sellaista sinne laittaakaan. Mutta täytyy myöntää, että välillä kiinnostaisi tietää, käykö jotain postausta lukemassa esim. 5 tai 50 ihmistä. Kun käytännössä näen vain ne tietoturvapluginin raportoimat botit, jotka ovat yrittäneet hyökätä sivustolle. 😅

2026-06-24 16:10:29 GMT

- reply

Kiitos! 😄

2026-06-24 14:59:43 GMT

Olen vuosien varrella kerryttänyt laajaa piirustusharjoitusten kokoelmaa. Skannattuja ja kansioihin lajiteltuja piirroksia on joitain tuhansia. (Skannaamattomia, kesken jääneitä ja roskiin päätyneitä ei lasketa.)
Kuvat eivät itsessään ole muuta kuin harjoituksia ja muistiinpanoja. Niitä katsellessa tulee ristiriitainen olo. Toisaalta sellainen, että ei hetkinen osaan piirtää(?!) ja toisaalta sellainen, että olen aikaansaamaton, paikallaan junnaava vätys.
Piirtäminen on se, mitä tulee laiminlyötyä, kun kirjoitan niitä kilometrin mittaisia blogitekstejä.
Sisältövaroitus: lähinnä se, että ensimmäisessä piirroksessa on suora katsekontakti
https://media.mementomori.social/media_attachments/files/116/805/648/586/235/938/original/76e384b69009f143.jpg
https://media.mementomori.social/media_attachments/files/116/805/649/300/077/628/original/c765373e1dc332b6.jpg
https://media.mementomori.social/media_attachments/files/116/805/649/858/293/314/original/6ce061cdbd848fb0.jpg
https://media.mementomori.social/media_attachments/files/116/805/650/263/820/104/original/7f8121edb4059f20.jpg

2026-06-22 08:05:19 GMT

Toistaiseksi viimeinen laaja blogikirjoitukseni generatiivisesta tekoälystä on nyt nettisivuillani:
https://ghostcatchapter.com/looking-on-in-horror/
Generatiivinen tekoäly on siitä hankala aihe, että kyseisestä teknologiasta on innostunut moni sellainenkin, joka jakaa kanssani suurin piirtein samanlaiset vihreät ja vasemmalla olevat arvot. Lisäksi kelkkaan ovat hypänneet mukaan niin yliopistot, EU kuin muutkin sellaiset tahot, joiden olisin odottanut suhtautuvat aiheeseen kriittisesti.
Dissonanssi muiden innon ja oman ahdistuksen välillä on valtava. Introspektioon taipuvaisena välillä pohdin, josko sittenkin olen itse väärässä. Ja päädyn aina lähtöpisteeseen, kerta toisensa jälkeen.
Itseänikin häiritsee, että puhun tästä aiheesta ihan liikaa.
Siinä missä ensimmäinen blogikirjoitukseni tekoälyaiheesta oli yleiskatsaus siitä, miksi genAI on huono idea, tämä kirjoitus keskittyy niihin asioihin, jotka henkilökohtaisesti raastavat. Nämä ovat ne syyt, miksen voi vain antaa asian olla.
#GenAI

2026-06-14 13:07:36 GMT

- reply

Joo, jokin konkreettinen tapa tai motivaattori saattaisi auttaa rytmin kohentamisessa.
Itselle ongelman ydin saattaa olla siinä, että myöhäistäkään kellonaikaa ei tule miellettyä myöhäiseksi. Jos jotain saakin hetkellisesti aikaistettua, niin nopeasti asiat alkavat lipsua kohti myöhäisintä mahdollista kellonaikaa.

2026-06-14 11:33:38 GMT

Usein mietin, miten saisin itseni suostuteltua/manipuloitua menemään nukkumaan aikaisin. Mitkään järkiperusteet (joita on roppakaupalla ja joista olen tietoinen) eivät riitä.
Haluaisin mennä aikaisin nukkumaan - mutta en koskaan juuri silloin, kun se pitäisi tehdä. Ja aina on jotain tehtävää kesken.

2026-05-26 09:51:57 GMT

Olisi ehkä sittenkin pitänyt mennä taloyhtiön kokoukseen. Siellä oli näköjään päätetty, että makuuhuoneisiin asennetaan korvausilmaventtiilit seinän läpi poraamalla. Nyt ahdistaa ajatus siitä, että sen jälkeen liikenteen melu kantautuu huoneeseen paljon aiempaa kovempana, joten yöunille joutuu ehkä jättämään hyvästit. Lisäksi työstä tulee huoneeseen rakennuspölyä. Enkä tiedä, mihin kohtaan venttiili laitetaan, joten kirjojen yms. ennakoiva suojaaminen on hankalaa.
Pitäisiköhän/voisikohan tästä lähettää kysymyksiä isännöitsijälle tms.? Joku tätä muutostyötä varmaan toivoi, mutta itselle se on painajainen...

2026-05-11 13:24:19 GMT

- reply

Kiitos!

2026-05-11 09:08:59 GMT

- reply

Kiitos!

2026-05-11 08:55:27 GMT

- reply

Ja joo, olen tosiaan *taas* kirjoittamassa blogitekstiä aiheesta. Tällä kertaa nimenomaan siitä, miksi jatkan asiasta kirjoittamista enkä vain anna sen olla.

2026-05-11 08:51:44 GMT

Minulla on valtava lista generatiiviseen tekoälyyn liittyviä lähteitä niin läpikahlattuina kuin läpikäymistä odottamassakin, mutta yhteen aiheeseen liittyen niitä on niukanlaisesti.
Olisiko kenelläkään vinkata hyviä artikkeleita tai muita kirjoituksia siitä, miten generatiivinen tekoäly tuhoaa avoimen internetin? Muistaisin nähneeni tästä kirjoitetun aika paljonkin Mastodonissa.

2026-05-02 22:01:46 GMT

Tämä artikkeli oli aika masentavaa luettavaa:
https://www.techdirt.com/2026/03/06/were-training-students-to-write-worse-to-prove-theyre-not-robots-and-its-pushing-them-to-use-more-ai/
"[...] some students are absolutely using AI to cheat, and that’s a real issue educators have to deal with. But the detection-first approach has created an incentive structure that’s almost perfectly backwards. Students who don’t use AI are punished for writing too well. Students who are falsely accused learn that the only defense is to become fluent in the very tools they’re accused of using. And the students savvy enough to actually cheat? They’re the ones best equipped to game the detectors. The tools aren’t catching the cheaters—they’re radicalizing the honest kids."
Jos kirjoittaa liian taidokkaasti, syytetään huijaamisesta. Sen takia oppilaat joutuvat muokkaamaan tekstejään sellaisiksi, etteivät ne jää kiinni tekoälytunnistimiin - siis käytännössä tarkoituksella muuttamaan tekstiä huonommaksi. Ja muokkausprosessissa joutuu hyödyntämään tekoälyä, vaikka sitä ei alunperin olisi kirjoittamiseen käyttänytkään. Kaiken lisäksi tähän järjettömyyteen tuhrautuu huomattavasti aikaa.
Artikkelin lopussa ratkaisuna tilanteeseen esitetään, että tekoälynkäyttökiellon ja tekoälytunnistimien käytön sijaan oppilaita opastetaan käyttämään tekoälyä. - Eli tässä "järkeväksi" todetussa vaihtoehtoisessa lähestymistavassakaan oppilaita ei kannusteta kirjoittamaan omia tekstejään.
En tiedä, miten olisin selvinnyt, jos omina kouluaikoina olisi ollut tuollaista.

2026-04-30 08:48:28 GMT

- reply

Kiitos!
Käsittelin valokuvausaiheen aika lyhyesti, vaikka siitä olisi kyllä saanut aikaiseksi vaikka kokonaisen erillisen postauksen. Koska asia on sen verran monitahoinen - ja koska en ole puinut sitä omalla tahollani riittävästi - päädyin korostamaan sitä, että valokuvat ovat arvokkaita riippumatta siitä, ovatko ne taidetta.
Yksi asia, jota kirjoittaessa tulin miettineeksi on tämä: Monesti pohditaan, onko jokin tietty asia taidetta - mutta harvemmin sitä, tarvitseeko sen olla tai miksi sen haluttaisiin sitä olevan. Tuntuu, että taidetta käytetään arvokkuuden synonyyminä, vaikka ne ovat eri asioita.
Oman teoksen ajaminen generatiivista tekoälyä käyttävien filtterien läpi on tapaus, jota en tullut ajatelleeksi. Monikaan ei sellaista vapaaehtoisesti varmaan tekisi. En äkkiseltään arvaa sanoa tuohon mitään. (Esim. kuvankäsittelyohjelmissa tyypillisesti mukana olevat ja usein käytettävät multiply-tasot ja vastaavat eivät mielestäni ole ongelmallisia, sillä niiden toimintaperiaate on yksinkertainen ja vakio, eikä niissä ole generatiivista tekoälyä.)

2026-04-29 17:15:12 GMT

Generatiivisellä tekoälyllä tuotettu sisältö ei ole taidetta.
Kirjoitin blogipostauksen aiheesta: https://ghostcatchapter.com/art-vs-ai-generated-content/
Olen työstänyt kirjoitusta pitkään (jo ennen viime vuonna vahingossa aloittamaani väittelyketjua aiheesta), mutta loppukiri oli nopea, joten tekstissä saattaa vielä olla kömpelyyttä ja kirjoitusvirheitä, joita en oikolukiessa huomannut.
#taide

2026-04-13 09:18:22 GMT

Naturen artikkelissa "Scientists invented a fake disease. AI told people it was real." ( https://www.nature.com/articles/d41586-026-01100-y ) on seuraava kohta:
"Part of the problem is that AI models can offer wildly different results depending on exactly what is asked and what kind of information they are drawing on. Search for “bixonimania”, and Google’s AI overview might treat it as a legitimate condition. Ask it “Is bixonimania real?” and the same AI overview might confirm that it isn’t legitimate."
En ole samaa mieltä siitä, mikä tässä on ongelmana.
Kielimalli toimii juuri niin kuin se on rakennettu toimimaan:
- Se mallintaa kieltä (ei tietoa) ja ennustaa jatkon promptille. Tietoa tai ymmärrystä siltä ei voi odottaa.
- Koulutusprosessin aikana malli on säädetty niin, että se vastaa käyttäjän kysymyksiin tavalla, joka vastaa käyttäjän odotuksiin. (Tämä perustuu kielen rakenteisiin, eikä edellytä botilta minkään sorttista ymmärrystä.)
Jos botti antaa uskottavan kuuloisen vastauksen, joka muuttuu sen mukaan, miten kysymys on esitetty, niin se toimii juuri niin kuin sen on tarkoitettu toimivan.
Ongelmana on, että nämä botit ovat yleisön saatavilla, että niitä markkinoidaan harhaanjohtavasti ja että niitä käytetään tiedonhakuun, vaikka ne eivät sovellu kyseiseen käyttötarkoitukseen sen paremmin kuin Ouija-lauta.

2026-03-31 14:00:47 GMT

- reply

Onneksi tulin nyt kysyneeksi asiasta, eikä tarvitse enää epäröidä korjausten suhteen. 😄 Niin monesti tulee huomattua virheitä vasta jälkikäteen.

2026-03-31 13:22:00 GMT

- reply

Hyvä tietää. Kiitos! Siinä tapauksessa varmaan voin korjailla kirjoitusvirheitä ilman, että kovin suurella todennäköisyydellä tulen spämmänneeksi RSS-syötteitä.

2026-03-31 13:09:04 GMT

Tunnustan, etten vielä ole ottanut RSS-lukijaa käyttöön. (Joidenkin/monien asioiden suhteen olen vähän saamaton. Mutta tarkoitus on edelleen ottaa Miniflux tilaukseen.)
Siihen liittyen kysymys, joka on ollut mielen päällä jo jonkin aikaa: Voinko huoletta korjailla typoja blogipostauksissani, vai ilmestyvätkö tekstit korjausten myötä joka kerta uudelleen ihmisten RSS-syötteisiin?
nimim. Tälläkin hetkellä haluaisin korjata yhden typon

2026-03-30 11:28:42 GMT

Siinä vaiheessa (eli nyt) kun uutisten tekoon käytetään generatiivista tekoälyä, kyse ei enää ole journalismista laisinkaan. Tuotos on pelkkää automatisoitua puppusisältöä lukijoille myytäväksi.

2026-03-28 19:28:48 GMT

Sain human.json-virityksen toimimaan WordPress-sivustollani! Tämä aiheutti enemmän päänvaivaa kuin olisi pitänyt, vaikka näin jälkikäteen ajatellen homma on ihan selkeä.
Jos joku muu miettii, miten saa saman onnistumaan omilla WordPress-sivuillaan, niin näin helposti näyttäisi käyvän:
1. Laita human.json-tiedosto sivuston juureen.
2. Viittaa human.json-tiedostoon käytössä olevan teeman header.php-tiedostossa. (Parhaassa tapauksessa käytössä on oma aliteema (child theme), jolloin pohjana olevan teeman päivitykset eivät myöhemmin ylikirjoita viittausta. Itsellä on - joskin siitä puuttui header.php, jonka tämän myötä sinne lisäsin.)
Jos joku taasen miettii, että mikä human.json, niin tästä on kyse: https://codeberg.org/robida/human.json

2026-01-23 17:11:53 GMT

- reply

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monessa oppilaitoksessa ja muualla on kursseja generatiivisen tekoälyn toiminnasta ja siihen liittyvistä ongelmista. Ja siis nimenomaan sellaisia kursseja, joissa käytäisiin oikeasti läpi, millainen teknologia on kyseessä. (Ei siis välttämättä yksityiskohtaisesti, vaan ainakin yleistajuisesti pääpiirteissään - ja ilman antropomorfisointia.)
Ne kurssit, joista mainintoja on tullut nähtyä, ilmeisesti lähestyvät ongelmaa (ja se on ongelma) siitä kulmasta, miten chatbotteja voi hyödyntää.
Ja se on väärä kulma.
Koska kyseistä teknologiaa pukataan väkisin ja kritiikittä kaikkialle, nykyään kuuluisi jo yleissivistykseen tietää/opettaa ainakin suurin piirtein, millä tavoin mallit koulutetaan ja miten ne vastauksensa muodostavat. Etteivät ihmiset pitäisi sitä esim. älykkäänä.
Joka kerta (yhtä poikkeusta lukuun ottamatta) kun olen puhunut generatiiviseen tekoälyyn liittyen jollekulle uudelle ihmiselle työpaikalla tai muualla, puhekumppani ei ole ollut tietoinen monistakaan perusasioista ja useat ovat olleet hämmentyneitä siitä, että joku (eli minä) ylipäätään on kriittinen tekoälyä kohtaan. Mutta kaikilla heistä kuitenkin oli jo ennestään tekoälystä näkemys - se vain ei perustunut niinkään faktoihin kuin mainontaan, hypetykseen ja mielikuviin.
(Pahoittelut, että jauhan samasta asiasta n. miljoonatta kertaa. Satuin näkemään yhden uutisotsikon joka sai tälle tuulelle.)

2026-01-15 16:29:24 GMT

Jälleen yksi esimerkki siitä, miten koneella pyörivä kielimallipohjainen "tekoälyavustaja" on tietoturvariski:
https://arstechnica.com/security/2026/01/a-single-click-mounted-a-covert-multistage-attack-against-copilot/
Käytännössä koneen käyttäjän tarvitsi vain klikata sinänsä harmitonta linkkiä, johon oli sisällytetty prompti. Haavoittuvuus on jo "korjattu" - tavallaan. Juurisyy on se vanha tuttu, jota ei voi korjata:
"Like most large language model attacks, the root cause of the Varonis exploit is the inability to delineate a clear boundary between questions or instructions entered directly by the user and those included in untrusted data included in a request."

2025-12-11 12:07:33 GMT

- reply

Hyvin sanottu! 👏
(Harmitti kyllä, etten voinut suoraan vastata sen mainitsemani postauksen kirjoittajalle. Ainakaan käsittääkseni viestit täältä eivät näy Blueskyn puolelle. Olisi kiinnostanut kuulla, mitä hän olisi vastannut. Kyseessä ei siis ollut mikään satunnainen öyhöttäjä, vaan joku, jota olen seurannut ensin toisella alustalla ja nyt täältä käsin jo vuosia. Vaikka voi olla, että hän on jo sen verran genAI:n pauloissa, ettei olisi kuunnellut. 😔)

2025-12-11 09:44:35 GMT

Äskettäin näin aikajanalla postauksen, joka turhautti aikalailla.
Siinä todettiin muun muassa, että tekoälykritiikki usein on laiskaa eikä kestä lähempää tarkastelua. Esimerkiksi annettiin, että "AI ei voi olla samanaikaisesti hyödytön JA uhka luovaa työtä tekeville".
Ai ei vai?
Minusta on niin päin, että tuo esimerkkinä annettu väite on laiska. Generatiivinen tekoäly voi tuottaa luokatonta roskaa ja silti johtaa siihen, että luovaa työtä tekevät menettävät sen vuoksi työnsä - ja myöhemmin osa palkataan aiempaa huonommalla palkalla korjailemaan tekoälyn tuotoksia. (Kuten käytännössä on tapahtunutkin.) Se, että tekoäly on hyödytön ei tarkoita, ettei siitä voisi olla haittaa. Toki riippuu siitä, minkä tahon näkökulmasta "hyötyä" tarkastellaan.
(Olisin kommentoinut kyseiseen postaukseen suoraan, ellei se olisi ollut Blueskysta.)

2025-12-10 15:55:03 GMT

Tässä olisi aiempaa lyhyempi versio tekoälykritiikkipostauksestani. Siltä varalta, että jotkut kavahtivat edellisen postauksen tekstiseinää ja jättivät sen lukematta silkan pituuden vuoksi.
https://ghostcatchapter.com/a-shorter-overview-issues-with-generative-ai/
Tarkalleen ottaen kyseessä ei ole tiivistelmä. Joitain taustoittavia osioita heitin suosiolla pois. Jäljelle jääneitä lyhensin ja järjestelin vähän koherentimmaksi kokonaisuudeksi, nyt kun kerran tilaisuus siihen tarjoutui.
Teksti on mahdollista käydä läpi hyvinkin nopeasti, jos vain silmäilee pääkohdat. Leipäteksti on osittain uutta (lähti jopa rönsyilemään paikoin; en vain osaa tiivistää), ja muilta osin kopioin omaa aiempaa postausta aika surutta.

2025-11-09 12:20:12 GMT

- reply

Kiitos! 😊

2025-11-08 17:47:13 GMT

Alun perin työpaikalle pyytämättä kirjoittamani generatiiviseen tekoälyyn kohdistuva kritiikki on nyt nettisivuillani! Sivusto on edelleen vähän kesken, mutta en nyt sitten kuitenkaan malttanut enää olla postaamatta linkkiä.
Tarkalleen ottaen kyseessä on hieman laajennettu ja alkuperäistä piikikkäämpi kirjoitus.
Palautetta saa laittaa vaikkapa tähän postaukseen, jos näkee aiheelliseksi. Nettisivuilla olen ainakin toistaiseksi laittanut kommentoinnin pois päältä.
Jos näkee, että tästä voisi olla jotain hyötyä, niin saa toki jakaakin.
https://ghostcatchapter.com/generative-ai-should-be-avoided-not-embraced/

2025-10-30 12:35:42 GMT

- reply

Kiitos!
Aikamoinen lista kyllä. 😅

2025-10-30 12:14:37 GMT

Olisiko kenelläkään vinkkiä tai mallia siitä, millainen robots.txt-tiedoston sisällön kannattaisi olla, jos haluaa kieltää tiedonkeruun tekoälykoulutukseen mutta toivoisi sivuston silti olevan hakukoneiden löydettävissä? Tiedän, ettei kielto välttämättä käytännössä auta paljoa, mutta kai sellainen ainakin muodon vuoksi olisi hyvä olla.
Muistelisin jossain vaiheessa lukeneeni, että jok'ikiseltä olemassa olevalta tekoälykoulutusdatan haravointibotilta pitäisi kieltää sivun tietojen keruu erikseen. Joten ehkä parempi lähestymistapa on oletuksena kieltää pääsy kaikilta boteilta, ja poikkeuksena sallia vain tietyille valituille. Mutta mille? 🤔

2025-10-29 14:17:15 GMT

- reply

Taisin muuten nyt löytää tiedon tutkimuksessa käytetystä tekoälylukutaidon määritelmästä ja mittausmenetelmästä: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2451958823000714

2025-10-29 13:45:50 GMT

- reply

Kiitos! Ja anteeksi, tarkoituksenani ei ollut tulla väittelemään aiheesta kommentteihin tai vaatia yleisluontoisia vastauksia. (Voi olla, että omat viestinkirjoitustaidot tosiaan kaipaavat hiomista. 😨) Lähinnä mietin asiaa ääneen. Silloin, kun termi on eri asiayhteyksissä tullut vastaan, sen käyttö on ollut aika hämmentävää.
Tämä on lähinnä yksinpuhelua linkitettyihin sivuihin liittyen:
OPH:n sivustolla olevan kuvauksen perusteella kuulostaisi, ettei varsinaista tarkkaa ja sovittua määritelmää ole. Mutta olettaisi kyllä, että jonkin tietyn määritelmän on täytynyt olla käytössä tutkimuksessa, jos asia on ollut tarkasteltavana muuttujana. Sekä Wikipedian että OPH:n sivuilla on mainittu ymmärrys tekoälyn toiminnasta tekoälylukutaidon yhdeksi osa-alueeksi, kuten oletin, mutta toisaalta sen varmistaminen tutkimukseen osallistujilta vaatisi jonkinlaisen erillisen testin.
...Ja nyt kun luin uutisen uudestaan, siinä oikeastaan todetaan, että "omasta mielestään hyvällä tekoälytaidolla [sic] varustetut vastaajat". Tuo kohta meni jotenkin ohi ensimmäisellä lukukerralla, mutta jos sillä viitataan tekoälylukutaitoon, se selittää paljon. Kun kyseessä on ollut itsearviointi, se ei ole muuttujana lainkaan luotettava. (Kaikki tämä varmaankin selviäisi lukemalla se varsinainen tutkimus, ja se minun olisi ehkä kannattanutkin tehdä ennen ensimmäisen kommenttini lähettämistä.)

2025-10-29 12:21:35 GMT

- reply

Jäi kyllä mietityttämään, mihin jutussa mainitulla "tekoälylukutaidolla" viitataan. 🤔 Se ei taida tässä yhteydessä tarkoittaa tekoälymallien toiminnan tuntemista vaan jotain ihan muuta.

2025-10-24 11:16:23 GMT

Mistä ihmisten pohjaton luottamus generatiiviseen tekoälyyn oikein kumpuaa? 😑 Sitä ei välttämättä lainkaan horjuta, vaikka näkisi käytännössä, miten epäluotettavaa sen ulosanti on.
Tänään töissä työkaverilta kuultua: "Testasin sitä, ja ei se oikein meinaa löytää oikeaa tietoa. Mutta kyllä se tästä vielä varmaan kehittyy."

2025-10-03 21:41:12 GMT

Tämä oli yksi parhaimmin kirjoitetuista Chat Control -kritiikeistä, joihin olen törmännyt:
https://mullvad.net/en/chatcontrol/stop-chatcontrol

2025-09-30 20:16:54 GMT

Vastaan on useamman kerran tullut sellaisia artikkeleita, joissa generatiivisen tekoälyn kääntöpuolet kyllä tunnistetaan - mutta sitten vain todetaan, että näiden ongelmien kanssa joutuu elämään jatkossakin ja/tai että niitä vain täytyy yrittää lieventää jotenkin. Ei edes sivulauseessa heitetä ilmoille sellaista ajatusta, että ehkä järkevintä olisi generatiivisen tekoälyn käytön välttäminen.
Esim. yhdessä The Conversationin artikkelissa oli tälläinen kohta:
"When AI agents handle supply chain logistics, financial trading or medical diagnostics, the cost of hallucinations far exceeds the expense of getting models to decide whether they’re too uncertain. In these domains, the paper’s proposed solutions become economically viable – even necessary."
Eli tärkeistä toiminnoista vastaavien tekoälyjen hallusinointi voi tulla kalliiksi - joten niiden hallusinointia on yritettävä vähentää, vaikka sitten menetelmin, jotka kuluttavat paljon aiempaa enemmän energiaa. Itse taas näkisin, ettei generatiivista tekoälyä ylipäätään pitäisi ikinä käyttää tuollaisiin tarkoituksiin.
Linkki artikkeliin: https://theconversation.com/why-openais-solution-to-ai-hallucinations-would-kill-chatgpt-tomorrow-265107

2025-07-20 15:42:48 GMT

- reply

Alunperin liityin Twitteriin, DeviantArtiin ja Tumblriin, jotta voisin postata piirustuksiani johonkin. Kahdelta ensiksi mainitulta alustalta olen lähtenyt, ja viimeksi mainittua en juuri enää käytä.
Aika tärkeäksi on muodostunut se, että somessa ympärillä on muitakin, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista. Netin ulkopuolella olen ihan yksin esimerkiksi piirtämisharrastukseni kanssa.
Mastodonissa pidän etenkin siitä, että täällä pääsee postaamaan näkemyksiään ja pohdintojaan. Muutoin vain pyörittelisin asioita mielessäni, enkä juuri puhuisi niistä. Pidän täällä siitäkin, että halutessaan voi olla anonyymi, eikä tarvitse aina ja kaikkialla miettiä, mitä vaikkapa työkaverit tai työpaikka postauksistani ajattelevat. (Veikkaan, ettei työpaikalle ole kovinkaan monta, jotka jakaisivat vihreällä tai vasemmalla olevia arvoja, joten näkemykseni saattaisivat herättää närää.)

2025-07-14 14:28:44 GMT

Jonkin aikaa sitten näin postauksen, jossa todettiin jotain siihen tyyliin, että on teennäistä kutsua generatiivisen tekoälyn tuotoksia "sieluttomiksi", kun moni ihmisten kirjoitus on käytännössä samanlainen. (En muista sisältöä sanasta sanaan, joten voi olla, että referoin väärin - mutta postauksen pointti näytti olevan, ettei ihmisillä ja generatiivisella tekoälyllä loppupeleissä ole paljoa eroa.)
Tämä jäi mielen perukoille jäytämään sen verran, että kirjoitan aiheesta yksinpuheluna oman näkemykseni.
Generatiivisen tekoälyn tuotoksista ei nähdäkseni tee sieluttomia pelkästään se, millainen lopputulos (teksti, kuva tms.) on, vaan myös se, ettei kukaan kirjoittanut, piirtänyt tai muulla tavoin tehnyt niitä. Promptaaja toki kirjoitti promptin - mutta tekoälyn suoltamaa tekstiä ei kirjoittanut kukaan.
Ihmisten tyhjänpäiväisinkin small talk on kommunikaatiota - olkoonkin kuinka turhaa tahansa - mutta tekoälyn tuotoksista tämä kommunikaatioaspekti puuttuu täysin. Ja joo, toki ihmiset voivat valehdella ja olla väärässä - mutta näihinkään ei genAI pysty. Tekoäly ei tarkoita tekstillään mitään - se ei edes ymmärrä sitä. Tämä on se, mitä kutsuisin sieluttomuudeksi. Joskus se näkyy tuotoksista selkeämmin, joskus ei.

2025-06-30 14:41:38 GMT

Yksi syy, miksi generatiivinen tekoäly on tehnyt piirtämisharrastuksesta tympeämmän: Kun postaan jonkin piirroksistani, aina on jossain mielen perukoilla pelko siitä, että entä jos joku luulee sitä generoiduksi? Piirrän ja teen kaikki piirrosteni elementit itse, ja kaikki virheet ja epäkoherenttiudet - ja niitä kyllä riittää - ovat ihan omaa aikaansaannostani. Mutta kuvassa saattaa siitä huolimatta olla jotain, mikä jostakusta näyttää epäilyttävältä.
Toki piirustusprosessin voi dokumentoida vaikkapa videoimalla, mutta senkin väärentämiseen on olemassa genAI-työvälineitä (mikä omalta osaltaan kertoo, kuinka rehellisiä niitä käyttävät "taiteilijat" ovat), eikä dokumentointia voi takautuvasti tehdä vanhoille kuville.
Siinä missä joskus aiemmin katsoin vanhoja piirroksiani ajatellen "ai että tuossakin tuli tehtyä noin tyhmä virhe", niin nykyään siihen tulee perään ajateltua: "Näyttääköhän se ihmisen tekemältä virheeltä?"
Piirtäminen itsessään on toki yhä kivaa, vaikka piirrosten julkaisu ei niinkään.
Jos jossain olisi nappi, josta painamalla voisi hävittää genAI-sovellukset, niin painaisin sitä epäröimättä. Monta kertaa.

2025-06-30 08:37:53 GMT

Piirros, jonka aloitin vuonna 2020, laitoin sivuun, ja sain lopulta valmiiksi vuonna 2021. Kirjopeipit ovat ihania, joten halusin sisällyttää kuvaan monia eri lajikkeita. Piirsin jokaisen niistä ensin erillisessä tiedostossa. Hahmo on kukkakaupan työntekijä sarjakuvastani.
#piirustus
https://media.mementomori.social/media_attachments/files/114/771/401/496/893/495/original/6005089d4a6435d4.jpg

2025-06-22 13:16:43 GMT

- reply

😂

2025-06-22 12:50:09 GMT

Tämä kuulostaa varmasti erittäin hölmöltä, mutta taisin keksiä, miten muistan välittömästi, kumpi suunta on oikea ja kumpi vasen.
Olen aiemmin aina joutunut miettimään suunnat kätisyyden kautta. (Eli: Jos nyt kirjoittaisin jotain, kumpaan käteen ottaisin kynän? Joo, vasen on se vastakkainen suunta.) Tästä aiheutuva pieni viive ei sinänsä haittaa, kun en autoakaan aja.
Mutta eilenkin tulin vahingossa kutsuneeksi oikeaa vasemmaksi: se suunta, joka oli jotenkin tuntunut vasemmalta, olikin ollut todellisuudessa oikea.
Keksimäni muistisääntö: kaksi vierekkäin olevaa neliötä, joista oikeanpuolimmainen on väritetty. Kun muistaa tuon kuvana mielessään, tietää välittömästi, kummalla puolella on oikea. (Ajattelin ensin, että alkukirjainyhdistelmä "VO" voisi olla muistisääntö myös - mutta se toimisi vain suomeksi, eikä silloin, kun ajattelee jollain muulla kielellä.)

2025-06-19 21:24:01 GMT

LinkedInin minulle lähettämästä sähköposti-ilmoituksesta:
"Get Hired - Get ready for screening calls with AI interviewers that talk back."
😬
Aika dystooppisia aikoja tässä kyllä elellään. Jos olisin hakemassa töitä, niin olisi kyllä lannistava tilanne, mikäli "haastattelijana" ja karsintojen tekijänä olisi tekoälybotti. Toisaalta en kyllä haluaisikaan töihin sellaiseen paikkaan, jonka mielestä tällainen haastattelukäytäntö on hyvä idea.

2025-05-13 13:50:43 GMT

Minua on jo pidemmän aikaa tympäissyt se, että niin monissa kielimalleihin liittyvissä, sinänsä asiallisissa tieteellisissä artikkeleissa tuppaa olemaan seuraavia piirteitä:
- Tekoälymallien antropomorfisointi sanavalintojen kautta
- Oletus tekoälyn älykkyydestä lähtökohtana, josta tutkimusta tehdään. Tämä oletus ei perustu siihen, että älykkyyttä olisi joissain aiemmissa tutkimuksissa kunnolla todistettu - jostain syystä se vain oletetaan. Sitä ei myöskään uskalleta kyseinalaistaa, vaikka artikkelissa esitellyn oman tutkimuksen tulokset vahvasti viittaisivatkin siihen, ettei tarkastelun kohteena ollut tekoälymalli ajattele tai tajua mitään.
- Kun tekoäly on pärjännyt testeissä erittäin huonosti, artikkelin kirjoittaja vakuuttelee, että he ovat siitä huolimatta erittäin innoissaan näiden tekoälymallien potentiaalista.
On siis joitain premissejä (generatiivisten tekoälymallien "potentiaali" ja "älykkyyys"), jotka jostain syystä ja ilman perusteita vain oletetaan, ja joita ei kyseenalaisteta, vaikka konkreettisia syitä tähän olisi.
Tässä esimerkki älykkyyden olettamisesta (Liu et al. 2023. Evaluating the Logical Reasoning Ability of ChatGPT and GPT-4.):
"Among benchmarks, ChatGPT and GPT-4 do relatively well on well-known datasets like LogiQA and ReClor. However,
the performance drops significantly when handling newly released and out-of-distribution datasets. Logical reasoning remains challenging for ChatGPT and GPT-4, especially on out-of-distribution and natural language inference datasets."
Yllä kuvattujen havaintojen pohjalta ei vedetä varovaisiakaan päätelmiä tai jatkohypoteeseja. Vaikka kyllähän tuo tulos pahasti siihen viittaisi, että mallit pärjäävät tunnetuissa testeissä, koska testien vastaukset ovat mukana koulutusdatassa - ja vastaavasti epäonnistuvat uusissa testeissä, koska ne vaatisivat oikeasti ymmärrystä ja päättelykykyä, eikä ns. lunttilappuja ole. Ilmaisu "[l]ogical reasoning remains challenging for ChatGPT and GPT-4" on siinä mielessä kyllä aikamoista asioiden kaunistelua.
Esimerkkinä tekoälyinnon vakuuttelusta puolestaan toimii vaikkapa se BBC:n tutkimus, jossa todetaan mm., että "51% of all AI answers to questions about the news were judged to have significant issues of some form" ja toisaalta myös tämä: "The BBC is excited about the future of AI and the value it can bring audiences and our staff."

2025-05-01 16:59:35 GMT

Millainen lahja olisi sopiva, jos ostan ja lähetän sen lähisukulaisen vauvalle?
En ole koskaan ostanut lahjaa vauvalle, joten en tiedä, mikä olisi hyvä. Jokin vaatekappale, tossut tms. tulisi ensimmäisenä mieleen - mutta sellaiset toisaalta jäävät heti pieniksi, tai pahimmillaan ovat jo valmiiksi liian pienet. Ellei sitten osta jotain tarkoituksella ylisuurta, joka jossain vaiheessa myöhemmin on sopiva. Tai parasta toki olisi, jos tekisin jotain itse, mutta kutomis-/virkkuutaidot olisi opeteltava tätä varten uudelleen.
(Oikeastaan minua pyydettiin käymään paikan päällä, mutta ajatus lentomatkasta ulkomaille ahdistaa useammastakin syystä. En tiedä, menenkö, mutta jotain minun varmaan on kuitenkin syytä tehdä - joten lahjan aion hankkia, vaikka sitä ei pyydettykään. Lahjan olisi tarkoitus olla sellainen, että vastaanottaja(t) siitä ilahtuu, ja tämä menee vähän omien osaamisalueiden ulkopuolelle.)

2025-02-20 12:23:35 GMT

Tämä piirros on keväältä 2022. Halusin piirtää jotain Ukrainaan liittyvää, joten sisällytin kuvaan maahan liittyviä motiiveja: auringonkukka (kansalliskukka), koiranheisi (esiintyy laulussa Punamarjaheisi) sekä keltainen ja sininen väri.
https://media.mementomori.social/media_attachments/files/114/036/186/691/080/853/original/19c1298dd74e4fd0.jpg